Kun on puolentoista viikon aikana kokenut hampaan juurihoidon, auton
renkaan puhkeamisen, sen vaihtamisen ja paikkaamisen, lompakon
anastuksen, pyöräilykauden avaavan lumipyryn, pyörän rikkoutumisen, ja
sillä kaatumisen sekä pikkuvarpaan murtumisen hevosen kavion alle,
oikein pelottaa suorittaa Rakentelu-jälkeä sudenpentukokouksessa. Mutta
kuten aina partiossa: mitään ei sattunut. Me vuolimme sormisuojattomalla
puukolla, sahasimme, ja naulasimme jättisuurella ja painavalla
vasaralla ohuen ohuita nauloja. Vain yksi naula katkesi, ei muuta.
No? Mitä me saimme aikaan?
Epämääräiset
kolme naulaa hakattuna lautaan, sekä yhden ruuvin väännettyä
viiritankoon. Kunnianhimoinen tavoite oli valmistaa viiritanko ja
naulata viiri tankoon kiinni. Saimme toki sahattua tangon, joka oli jo
siinä vaiheessa osoittautunut todella kovaksi, sekä katkaistua yhden
naulan samaan kovaan puuhun. Siispä homma jäi kesken, mutta korostan: ei
sattunut mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti